Suom. “kuntamuotorajoitento“. Murreilmaus tai murteellinen väännelmä oikeakielisestä saneesta. Ruratiivit ovat huvittavia, mutta niiden käytössä on sovellettava hyvin tarkkaa tarveharkintaa. Valtavan hauska ruratiivi on d-kirjaimen lausuminen (myös kirjoittaminen) kuten “r”, ts. REMARI, REMENTIA, RARIO jne. Ääriruraattori saattaa korvata jopa t-kirjaimet r-kirjaimin, ks. esimerkki TÖRKYMÖYKYN selitteessä. Hieman hämäävästi “ruratiivi” on myös “duratiivin” ruratiivimuoto.
havainto
Solitaire! Tai siis on!Eikun linkkiä t
Lapautesana: Ankkurinne, olkaa hyvä: