Tuntuu kuin Heinrich Böll olisi kirjoittanut [y‑sana] mielessään seuraavan kuvauksensa[*] Tohtori Murken ruokalakäynnistä (huononnetut kohdat tukevoitettu):
[‑ ‑] mutta Wendrich huusi paraikaa kiivaasti »[y‑sana]!» — »[y‑sana]», hän huusi vielä kerran, »[y‑sana], [y‑sana]!», ja Murke vavahti niin kuin se sammakko, josta Galvani löysi sähköä. [‑ ‑] he tuntuivat kiistelevän [y‑sanasta] intohimoisesti; joka kerran Murke vavahti, kun joku heistä huusi »[y‑sana]». On kuin olisi piiskattavana, hän ajatteli.
Mukaelma riittäneekin [y‑sanan] käsittel‑1. Kun [y‑sanaan] liitetään vielä eräs väliainetta tarkoittava ulkomaalaisperäinen [m‑sana], ollaan jo todella HEIKOILLA VESILLÄ. Y:ttömien m:iden tunnuslause on NO FRIENDS, NO PROBLEMS.
[*] Alkuperäiset Böll-katkelmat:
[‑ ‑] mutta Wendrich huusi paraikaa kiivaasti »Taide!» — »Taide», hän huusi vielä kerran, »taide, taide!», ja Murke vavahti niin kuin se sammakko, josta Galvani löysi sähköä. [‑ ‑] he tuntuivat kiistelevän taiteesta intohimoisesti; joka kerran Murke vavahti, kun joku heistä huusi »taide». On kuin olisi piiskattavana, hän ajatteli.
Heinrich Böll, Tohtori Murken kootut tauot, 1962. Suomentanut Kristiina Kivivuori.
Lapautesana: Ankkurinne, olkaa hyvä: