ruratiivit

Perseenkyröläisiä, yleensä huvittavia kielenkäytänteitä sekä niiden selitysyrityksiä.

AENA AAKI

Erittäin ruratiivinen vastine oikeakieliselle "aina avoinna"-saneelle. Sanetta on tiettävästi ihan oikeasti käytetty Savossa, joka kuuluu KHAINUUN osavaltioihin, kaupan tai kioskin tms. nimenä. Oikeakielisessä tuotannossa saneella tahdotaan sanoa "ei juuri koskaan avoinna" tai "avoinna miten sattuu".

EMMIE S[U|A]ATA
Lausunnon asettaja yrittää väittää, ettei kykene suoriutumaan ehdotetusta hankkeesta. Väite esitetään varsin tyypillisesti valheellisin perustein, ja se on kieliopillisestikin ruratiivissa.
ENSIN TYÖ, SITTEN MYÖ
Joko ① raisun ruratiivinen käänteisen väistämis­velvollisuuden ilmaisu tai sitten ② kesken­eräinen, vain puolittain ruratiivinen lausunto, jolla yritetään vakuuttaa, että jotkut ("myö" on pronominin 'me' eräs ruratiivimuoto) olisivat töiden jälkeen vielä tilai­suudessa ryhtyä muihinkin toimenpiteisiin; LAUSUNENTO on sillä lailla ideo­inter­teksuaalinen, että vaiheeseenhan muut toimet yleensä töiden tiimellyksessä jäävät — aivan kuten käsillä oleva ilmoituskin.
HAA! VEET KAATUU!
Tähän tapaan ilkamoidaan ruratiivisesti vetten kaatumista. Oikeakielisesti puolestaan riemuitaan v‑kirjainten nurin menosta. Jälkimmäisessä tarkoitteessa on huomattavan vähän mieltä, koska kirjainten kaatuminen on verrattoman harvinaista; jos kuitenkin tällaista tapahtumaa kuvataan, on tapana sanonta litteroida HAA! V:t KAATUVAT! Arvoitukseksi on jäänyt, onko aiheesta PIEKSELMÄN loihtineella toimihenkilöllä ollut mielessä edellä vai jäljessä mainittu tapahtuma — syystä tai toisesta on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi teemasta teos päästellä.
HELPPOA KUIN HEINÄNTEKO
Aivan tolkuttoman vaikean, jopa mahdottoman suorituksen helppousastetta kuvataan jokseenkin ruratiivisesti tällä lausahduksella, jonka LEIKKISYYS perustuu lausekkeen täydelliseen käsintämättömyyteen. Yhtä käsintämättömiä ovat saneen variantit HELPPO KUIN HEINÄSEIVÄS ja HELPPOA KUIN HEINÄN VALMISTUS.
IL[I]MAN MUUTA [JA MUUT ILMAN]
Voimakas, joskin ruratiivinen myönnön ilmaus.
KALJAKUKKO
Perinteikäs khainuulainen ruokalaji. Puhtaimmat ilmentymät KALJAKUKOSTA ovat konstituutioltaan KÄSIN usein varsin nestemäisiä. LENTÄVÄ KALJAKUKKO: ballistinen LASIVILLAPAITA
KOK[K]EEKS
Yleiskäyttöilmaus, joka sopii täyte- tai sidesanaksi mihin tahansa yhteyteen. Ikään kuin KOKEEKS. Mihin tahansa miksi‑interrogatiivilla alkavaan ns. kysymyslausahdukseen voi aina vastata ytimekkäästi KOKKEEKS. Muihin tiedusteluihin sopii vastaukseksi lähes aina TAVALLAAN.
KONHEHIA
"Laitteita" ruratiivisesti. Vaikka sane pinta­kieli­opillisesti tarkasteltuna näyttääkin olevan monikon partitiivissa, se ei sitä TAVALLAAN ole, vaan tarkoittaa myös yksittäistä laitetta. Vaikkapa TIETOKONHEHIA viittaa aivan sujuvasti yhteen tietokoneeseen eikä suinkaan välttämättä partitiivin tarkoittamassa mielessä.
LENTÄÄ SELJÄLLENSÄ
Yllättyä perinpohjaisesti. Yllättyneisyyttänsä voi korostaa lisäämällä saneen perään vahvikkeen N:n VOLTIN KERA; N kuvaa yllätyksen mahtavuutta ja on sitä suurempi, mitä on sanottu äimistyksen aste. Kannattaa huomioida sellainen seikka, että sanetta käytetään usein sarkastiseen sävyyn kuvaamaan täydellistä yllätyksettömyyttä: LENSIN SELJÄLLENI KOLMEN VOLTIN KERA, kun kastuin sateessa. Sane on loppupuoleltansa KÄSIN aavistuksen ruratiivinen.
NÄÄS-NÄÄS
Suuri LAPANEN merkityksessä "mielenliikutusta aiheuttava". NÄÄS-NÄÄS on yleisessä käytössä KHAINUUN osavaltioihin kuuluvassa Tampereessa.
NÄIHÄSEO (NÄINHÄN SE ON)
Erit. KHAINUULAISTEN suosima fraasi, joka ei ota kantaa mihinkään asiain tiloihin, vaan sitä käytetään tarkoituksessa täyttää aika ja maailma puheella, vaikka mitään sanottavaa ei ole. Aivan erityisesti on varottava käyttämästä fraasia tilanteessa, jossa se saatetaan tulkita kannanotoksi. Tyypillinen käyttö kuulostaa jokseenkin tältä: næihæseo næihæseo næihæseo ….
OHUVELTI
Vähän, ei paljon. Ei edes keskimääräisesti, vaan nimenomaan vähän. Asiasta, jota on on OHUVELTI, vallitsee KAPELO.
OLI MITEN OLI, MUTTA NÄIHÄSEO
Erittäin painokas, ja jotenkin lopullisen tuntuinen tapa ilmoittaa, että mitään sanottavaa ei juuri nyt ole.
PÄNRI
Joukkue eli organisaatio. PAHA PÄNRI: hyvä joukkue. Sane on vahvasti ruratiivinen ja sopii siten äärimmäisen LEIKKISYYDEN tavoitteluun.
[ruratiivi]
Suom. "kuntamuotorajoitento". Murreilmaus tai murteellinen väännelmä oikeakielisestä saneesta. Ruratiivit ovat huvittavia, mutta niiden käytössä on sovellettava hyvin tarkkaa tarveharkintaa. Valtavan hauska ruratiivi on d-kirjaimen lausuminen (myös kirjoittaminen) kuten "r", ts. REMARI, REMENTIA, RARIO jne. Ääriruraattori saattaa korvata jopa t-kirjaimet r-kirjaimin, ks. esimerkki TÖRKYMÖYKYN selitteessä. Hieman hämäävästi "ruratiivi" on myös "duratiivin" ruratiivimuoto.
SÄÄ
Sinä ruratiivissa. SUURSÄÄ suuri sinä, edelleen ruratiivissa. SÄÄILMIÖ olet ilmiömäinen, ehkä tähti. SÄÄENNUSTE sinun tulevaisuutesi. SÄÄHAVAINTO sinun tekemäsi tai sinusta tehty havainto. SÄÄTUTKA nopeuttasi mitataan. SÄÄTIEDOTE sinun julkaisemasi tiedonanto. SÄÄTILA sinun tilasi. SÄÄTILANNE saa aivan liikaa maataloustukea. PAIKALLISSÄÄ sinä lokaalisti (ja ruratiivissa). UUTISET JA SÄÄ sinun suhteesi uutisiin. MERISÄÄ mereinen sinä tai sinä merellä. SUOJASÄÄ sinä olet turvassa. SÄÄ olet METEUROLOGIAN tutkimuskohde.
SÄÄ ON KUIN MORSIAN
1. meteuroloogillinen arvostelma, jota käytetään tavallisesti mukamas ironiseen sävyyn tiedottamaan huonosta SÄÄSTÄ. 2. humoristinen tiedote toimihenkilölle, joka ehkä on morsian. Oikeakielistiköt jalostavat huomautuksen muotoon SINÄ OLET KUIN MORSIAN, tai vähintään SÄÄ OLET KUIN MORSIAN. Saneen oletettu hauskuus piilee siinä tosiseikassa, että toimihenkilö harvoin joutuu morsiameksi tietämättään, eikä näin ollen tavallisesti tarvitse asiasta itselleen tiedotettavan.
[savolaispartitiivijohdannaiset]

Savolaisilla on tunnetusti outoja tapoja, ja outo on sikäläinen puhetapakin; onneksi siitä sentään paljastuu tahatonta LEIKKISYYTTÄ, kuten seuraavasta huomaamme: taivutamme sanoja kala ja pala ns. savolaispartitiiviin, ja täten syntyneestä ruratiivista johdamme takaisin nominatiivin, aivan kuin tuo ruratoitu johdos olisi oikeakielinen. Kas näin:

oik.rur. part.rur. nom.
kalakallookallo
palapalloopallo
lomalommoolommo
hommahommoohommo

Tästä se LEIKKISYYS sitten alkaa, kas näin:

Ymmärtänette menettelytavan logiikan — ja pidättäytynette siitä viisaasti.

Solitaire! Tai siis on!
Khainuun 100‑kuntalaisiin osavaltioihin kuuluvassa Eurassa tairetta valmistetaan mm. asianmukaisen ruratiivisesti nimetyssä Taire‑yhdistyksessä.
TAIRE
Se, mitä ei ihan ymmärrä. Määritelmänsä mukaan TAIRE on sellainen asia, jota joku TAIREEKSI väittää, eivätkä aivan kaikki kehtaa nauraa. Määritelmä on yleistys erään entisen ay-johtajan Willie Dixonin merkityksellisyydestä bluesille LAPAUTTAMASTA LAUSUNENNOSTA: "Sanotaan nyt niin, että KUUNO on kirjoittanut kirjan nimeltä 'I am the blues', eikä ihan kaikki kehtaa edes nauraa." Kannattaa huomioida sellainen seikka, että sane on vahvasti ruratiivinen, ja siksi aivan erityisen LEIKKISÄ.
TAKTINEN PUDOTUS
Tarkoituksella vajavaiseksi jätetty tai virheellisesti suoritettu toimi. Sane ei pinnallisesti tarkasteltuna näyttäisi olevan kovinkaan ruratiivinen, mutta on sitä hyvinkin; sen alkuperä on näet täysin PESÄPALLOhtava.
Jätit sitte louhostautumatta.
Se oli TAKTINEN PUDOTUS; jäin kotiin katsomaan PESÄPALLOA.
TIIÄKKÖ?
Vahvasti ruratiivinen täytesana, joka pintapuolisesti näyttää kysymykseltä, mutta ei sitä suinkaan ole, vaan sen diskurssitaktillinen tarkoitus on indoktrinoida ja suostutella vastustaja ("keskustelukumppani") omalle kannalle. Tää pitää, kato, tehä tällä lailla, TIIÄKKÖ?, kun siinä on se, TIIÄKKÖ?, juttu, siinä. TIIÄKKÖ‽ Sopii myös uuvutukseen vähän samaan tapaan kuin NÄIHÄSEO.
UUSI VUOSI, UUDET MUJEET
Mujeet on syytä vuosittain päivittää. "Muje" on ruratiivimuoto muikusta (Coregonus albula).
UUVET JAOT
Hanke on karkeasti epäonnistunut ja tulee suorittaa uudestaan.